in memoriam

Älä seiso haudallani itkien. En ole siellä.
Jatkan elämääni tuhannessa tuulessa,
olen timantin hohde lumessa. Olen aurinko,
joka kuultaa viljaa, syyssade, joka putoaa hiljaa.
Kun heräät aamuun hiljaisimpaan, olen ylitsesi
maahan uuteen matkaavien muuttolintujen lento.
Olen öisten tähtien loiste hento. 

Jarabindan Viiksi Vallu
23.7.2002 - 10.4.2010

Jarabindan Jatko Ano
3.2.2005 - 16.3.2010

Niin sammua voi loiste silmien,
kuin tähtitaivas aamun uuden.
Kuin tähdenlentona kävit maailmassa,
niin kauniina ja vahvana loistit hetken.
Nyt loiste on vain sydämessäin, mut tiedän vielä näemme paikassa rauhan ja rakkauden.
kaivaten Annika ja Atte

30.10.2009
Jarabindan Ylläri Remu s. 16.1.2003

28.9.2007
Finnrott's Friidu s.18.2.1994

 Sä nukut vielä, kun mä uuteen aamuun herään.

Nyt meijän luota pääsit kai paikkaan parempaan,
toivomme kuitenkin ettet meitä voi unohtaa.
Ikävä sinua, maailman paras KOIRA.
perhe m.ojala

Sinun kanssasi vietin mä useat päivät,
ne rakkaaksi muistoksi mieleeni jäivät.
Oot poissa, on mieleni surullinen,
mut tiedän on osasi onnellinen.
marianne
______________________________________________________________________________________

24.9.2007
Jarabindan Pira Pirpana
Odotan Mikan lähettävän minulle kuvan ja ehkäpä muutaman sanasen Pirasta.

______________________________________________________________________________

_____________________________________________________________________________

En voi vieläkään ymmärtää, miten näin pääsi käymään? Remu oli maailman kiltein koira, oikea enkeli, eikä olisi voinut koskaan tehdä kenellekkään ihmiselle tai toiselle eläimelle mitään pahaa, se rakasti ihmisiä ja ennenkaikkea lapsia. Remu oli ihan pikkulapsi itsekkin loppuun saakka, sen touhuille ja kömmähdyksille ei voinut muuta, kuin nauraa aina. Remu valtasi kaikkien sydämet, ja varmasti kukaan ei koskaan tule unohtamaan pikku enkeliä. Onneksi ihanat ja kauniit muistot pysyvät mielessä aina, niinkuin Remukin pysyy kaikkien ihmisten mielessä ja sydämessä ainiaan.
 
------------------------------------------------------------------------------------------------
 
Saanko lähteä nyt? Luuletko, että hetki on oikea? Saanko jättää hyvästit tuskallisille päiville ja loputtoman pitkille öille? Olen elämänpolkuni kulkenut ja parhaani tehnyt, esimerkkiä yrittänyt näyttää. Saanko siis astua toiselle puolen ja vapaaksi henkeni päästää?Aluksi en tahtonut lähteä, taistelin kaikin voimin. Mutta nyt jokin tuntuu kutsuvan minua Kohti lämmintä ja elävää valoa. Tahdon lähteä. Tahdon todella. On vaikeaa jäädä. Mutta lupaan, parhaani yritän, elääkseni vielä yhden päivän. Niin sinä saat minusta vielä kerran huolehtia ja minä kokea suuren suurta rakkautta.Tiedän, olet surullinen ja sinua pelottaa, sillä tunnen kyyneleesi, jotka turkkini kostuttaa. En ole kaukana, lupaan sen ja toivon, että muistat sen aina; henkeni tulee sinua seuraamaan, minne maailmassa matkasi johtaakaan. Kiitos, kiitos että olet minua rakastanut.Tiedäthän, että minäkin rakastan sinua, siksi on niin vaikea sanoa hyvästi ja päättää tämä elämä luonasi. Joten, pidä minua lähelläsi vielä kerran, ja sano sanat, jotka toiveeni ois, koska välität minusta tuhannen verran, annat minun nukkua pian pois.
 
--------------------------------------------------------
Oli kanssasi hyvä vaeltaa,
tassuasi viimeiseen asti
puristaa.
Surun ja kyynelten lävitse
loistavat onnellisten
päivien kultaiset muistot.    
                                         Jassu ja Jonte

________________________________________________________________________________________

18.3.2007
JARABINDAN OKKO KAMU
on poissa.

Pyysin Tarjalta kirjoitusta Okkosta ja Tarja vastasi näin:

Voit laittaa siihen kirjoitukseen, kuinka suuri oli kooltaan ja sydämeltään tämä
kaikkien kanssa toimeen tullut naapurien ja ystävien ystävä. Ei kenellekään koskaan ärhennellyt, vaan tässä meidänkin talossa kaikki pitivät Okkosta, vaikka tässä asuu paljon vanhuksia, kukaan ei koskaan pelännyt, vaan aina olivat Okkoa rapsuttamassa, vaikka Okko kulki vallan ilman hihnaa, koska ei lähtenyt mihinkään. Pelkkä kielto riitti, jos joskus jotain mukavaa näki, ei mennyt ennenkuin sai luvan. Muutenkin oli niin viisas, että joskus kun sille juttelin, melkein odotin, että vastaa. Mutta Okolle kyllä aina paljon puhuttiin (ja minä jopa laulelin sille), joten ehkä siksi ymmärsi niin hyvin puhetta. Aina oli terve ja iloinen, mitään pieniä korvatulehduksia lukuunottamatta ja tuon nivelrikonkin pärjäsi hyvin tulehduskipulääkkeellä, ei ontumista enää kahteen vuoteen. Vielä maanantaina päivällä leikki ja touhusi ja oli mun kanssa kauppareissulla. Ei mitään merkkiä mistään sairaudesta ja kun Esko oli tuli töistä lähtivät normaaliin tapaan metsälenkille. Kun sieltä tulivat, Esko soitti mulle, että tule äkkiä parkkipaikalle, Okkolla on joku hätä, oli vähän aiemmin alkanut kovasti huohottaa ja parkkipaikalla, kun tuli pois autosta, kaatui maahan ja kun ehdin paikalle, pari kertaa nytkähti ja korahti ja parissa sekunnissa oli poissa. Krista ja MIka tuli sitten auttamaan, että saatiin nostettua Okko autoon takaisin ja käytiin Kullaalla Ellan luona, joka totesi kuoleman, varmaan sydän, koska niin nopeasti meni. Jos jotain hyvää tästä voi hakemalla löytää. niin eipä Okon tarvinnut kärsiä ja me molemmat Okolle rakkaat ihmiset olimme vieressä.  Voit laittaa siihen omin sanoin tiivistelmän Okosta, joka oli kaikkien niin lasten kuin vanhempienkin ystävä, aina innoissaan vetohommista ja luonteeltaan muutenkin ihana.
Terv.Tarja

23.2.2007 Jarabindan Xtra Raju 

  Ikäviä uutisia Utista. Raju menehtyi perjantai iltana 23.2.2007
jäätyään junan töytäisemäksi. Raju oli saanut iskun päähänsä ja kuollut heti.

Luultavasti tyttö koiran vietti vei Rajun radan toiselle puolelle.
Raju oli kuollessaan neljä vuotias ja todella hyväkäytöksinen ja lapsirakas koira.
t: Antti

13.1.2007 Jarabindan Ujo Neiti alias Nekku nukutettiin pois. Nekkulla oli ongelmia voimakkaan itsepäisen luonteensa kanssa. Perhe joutui tekemään ikävän päätöksen koiran luopumisesta koiran käytöksen muuttua arvaamattomaksi iän myötä.      Nyt Nekku kirmaa Ellin kaverina paremmilla mailla ja mannuilla. Perheelle voimia raskaalle ajalle, vain aika parantaa suuren tyhjyyden, jonka Nekku jätti jälkeensä.

10.1.2007 Jarabindan Uhma-Elli on tullut tiensä päähän ja siirtynyt sateenkaarisillalle. Ellillä tapaturma jo jokin aika sitten, jolloin takajalan ristiside vaurioitunut pahasti. Vammaa ei voitu korjata, joten vaihtoehtoja koiran kohdalle jäi enää yksi ainoa. Jaksamisia Ellin perheelle.  Kuva EIkäviä uutisia täältä Utista. Raju menehtyi perjantai iltana 23.2.2007
jäätyään junan töytäisemäksi. Raju oli saanut iskun päähän ja kuollut heti.
Luultavasti tyttö koiran vietti vei Rajun radan toiselle puolelle. Raju oli
kuollessaan neljä vuotias hyväkäytöksinen ja lapsirakas koira.  Kuva Ellistä tulossa..